Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

EVANGELII MARKAN MÖDHE

Глава 16

Iisusan eläbzumine

(Matv. 28:1-8; Luk. 24:1-12; Joan. 20:1-10)

1Konz sobat oli männu, Magdalan Maria, i Maria, Jakovan mam, i Salomia ostiba čomahajušt void, miše mända i voita Iisusad.2Nedalin ezmäižen päivän, pühäpäivän, lujas aigoiš, ani päivnouzman aigan hö läksiba kaumale.3Tel hö pagižiba kesknezoi: «Ken abutaiži meile heitta kivi kauman verajaspäi?»4No tuldes sijale hö homaičiba, miše kivi oli jo heittud, i se kivi oli lujas sur'.5Ani kal'l'haudan südäimehe mändes hö nägištiba oiktal polel ištmas prihan, kudamban päl oliba vauktad sobad. Hö lujas pöl'gästuiba.6No priha sanui: «Algat varaikoi. Tö ecit Iisusad Nazaretalašt, kudamb oli nagloitud ristha. Hän om eläbzunu, i händast ei ole tägä. Naku om sija, kuna händast pandihe.7Mängat nügüd' i sanugat hänen openikoile, mugažo Petrale: Hän lähteb edel teid Galilejaha. Sigä tö nägištat händast, muga kut hän iče teile om sanunu.»8Naižed läksiba irdale i pageniba kaumalpäi säraiten da varaiten. Hö ei sanunugoi nikenele nimidä, sikš ku hö varaižiba.

Iisus ozutase ičeze openikoile

(Matv. 28:9-10, 16-20; Luk. 24:13-53; Joan. 20:11-18; 19-23; Ap.t. 1:6-11)

9Konz Iisus eläbzui kollijoišpäi aigoiš homendesel sobatan jäl'ghe, hän ozutihe ezmäi Magdalan Mariale, kudambaspäi oli küksnu seičeme pahad henged.10Maria läksi sigäpäi i vei vestin nenile, ked oliba kävelnuded Iisusanke i nügüd' voikiba opalas.11Hö ei usknugoi, konz kulištiba, miše Iisus om eläb i Maria oli nähnu händast.

12Sen jäl'ghe Iisus ozutihe toinejiččikš kahtele heišpäi, konz hö astuiba tedme külähä.13Hö pördihe sanumaha toižile, no heile-ki niken ei uskond.

14Jäl'gmäi Iisus ozutihe ühteletoštkümnele openikale, konz hö oliba sömäs. Hän lajiškanzi heid, miše hö oliba mugoižed uskmatomad i kovasüdäimeližed i ei usknugoi nenile, ked oliba nähnuded händast eläbzumižen jäl'ghe.15Hän sanui heile: «Mängat kaikjale mirhu i sanelgat hüvä vest' sen kaikile eläjile.16Ken uskoškandeb i valatase, se linneb päzutadud. Ken ei usko, se linneb suditud.17Ned, kudambad uskoba minei, tegeškandeba mugoižid tundmuztegoid: minun nimen vägel hö kükseškandeba pahoid hengid. Hö pagižeškandeba uzil kelil.18Hö otaškandeba käzihe küid. I hot' hö joba sidä, mi voib rikta, ka se ei travi heid. Hö paneba käded läžujiden päle, i läžujad tervehtuba.»

19Konz Ižand oli sanunu heile necen, händast ottihe ülähäks taivhaze, i hän ištuihe Jumalan oiktale kädele.20Openikad läksiba matkha i saneliba kaikjal hüvän vestin. Ižand radoi heidenke i vahvištoiti sanan tundmuztegoil. Amin'.


предыдущая глава Глава 16 следующая глава