Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

EVANGELII MATVEJAN MÖDHE

Глава 17

Iisusan Hristosan vajehtamine

(Mark. 9:2-13; Luk. 9:28-36)

1Kudes päiväs päliči Iisus oti ičezenke Petran, Jakovan i hänen vellen Joannan i vei heid eriži korktale mägele.2Sigä hän vajehtihe openikoiden sil'miš: hänen mod hošti kuti päiväine i hänen sädod tegihe vauktoikš kuti lumi.

3Necen aigan heile ozutihe Moisei i Ilja, kudambad pagižiba Iisusanke.4Petr keskusti paginad i sanui Iisusale: «Ižand, om hüvä, miše mö olem tägä. Ku sinä tahtoid, mö tegem tägä koume pertišt: ühten sinei i ühten Moisejale i ühten Iljale.»

5Konz Petr völ pagiži muga, hoštai pil'v saupsi heid, i pil'vespäi kului än', se sanui: «Nece om minun armaz Poig, hän om minei mel'he. Kundelkat händast!»6Konz openikad kulištiba änen, hö pöl'gästusiš lanksiba maha modol.7No Iisus tuli heidennoks, kosketi heid i sanui: «Libugat, algat varaikoi.»8I konz hö libutiba sil'mäd, ka ei nägištanugoi nikeda tošt, vaiše ühten Iisusan.

9Konz hö laskihe mägelpäi, Iisus käski heile: «Algat sanugoi necen polhe nikenele sihesai, kuni Mehen Poig eläbzoittas kollijoišpäi.»10Openikad küzuiba hänel: «Mihe käskištonopendajad sanuba, miše ezmäi tarbiž tulda Iljale?»11Iisus sanui: «Ilja tuleb-ki ezmäi i paneb kaiken ičeze sijale.12A minä sanun teile, miše Ilja om jo tulnu. Mehed vaiše ei tundištanugoi händast, a tegiba hänele midä tahtoiba. Muga Mehen Poigale-ki tarbiž tirpta mokid heiden käziš.»13Siloi openikad el'genziba, miše hän oli sanunu heile Joan Valatajan polhe.

Iisus kükseb prihaižespäi pahan hengen

(Mark. 9:14-29; Luk. 9:37-43)

14Konz hö pördihe rahvahannoks, Iisusannoks tuli mez', kudamb kombištui15i sanui: «Ižand, armahta minun poigad! Händast peksab ičhine, i hän lujas mokičese! Hän paksus lankteleb se lämoihe, se vedhe.16Minä toin händast sinun openikoidennoks, no hö ei voinugoi tehta händast tervheks.»17Siloi Iisus sanui: «Voi necidä uskmatont i segoinut rahvast! Hätken-ik minei tarbiž völ olda teiden keskes? Hätken-ik minei tarbiž tirpta teid? Togat prihaine tänna minunnoks.»18Iisus käski kovil sanoil pahale hengele lähtta prihaižespäi, i se läksi. Siš aigaspäi prihaine tegihe tervheks.

19Konz hö oliba möst üksnäze, openikad küzuiba Iisusal: «Mikš mö em voinugoi küksta necidä henged prihaižespäi?»20«Sikš ku teil ei ole uskondad,» — sanui Iisus. «Todeks sanun teile: ku teil oliži uskondad gorčican semnen surtte, ka tö voižit sanuda necile mägele: ‘Sirtte tägäpäi sinna’ — i se sirdäižihe. Siloi ei oliži nimidä, midä tö et voiži tehta.21No mugošt henged voib küksta vaiše loičendal da pühütandal.»

Iisus pagižeb udes ičeze surman polhe

(Mark. 9:30-32; Luk. 9:44-45)

22Konz hö oliba Galilejas, Iisus sanui heile: «Mehen Poig anttas mehiden käzihe,23i hö rikoba händast, no koumandel päiväl hän eläbzub.» Hö lanksiba surhe opalaha.

Iisus andab maksun pühäkodin täht

24Konz hö tuliba Kapernaumha, Petrannoks tuliba pühäkodin maksunkeradajad i sanuiba: «Maksab-ik teiden-ki opendai didrahman nalogaks pühäkodin täht?»25«Ka, maksab,» — Petr sanui. Konz hän mäni pert'he, Iisus ehti küzuda: «Kut sinä meletad, Simon? Kenespäi mirun kunigahad otaba maksuid, ičhižišpäi vai verhišpäi?»26«Verhišpäi,» — sanui Petr. Siloi Iisus sanui hänele: «Ka ičhižile ei tarbiž maksta.27No mikš abidoitta heid? Mäne järvele i taci ong vedhe. Ota ezmäine kala, kudamb putub ongele, i avaida sen su. Sigä om statir-raha. Ota se i maksa sil heile minus dai sinus.»


предыдущая глава Глава 17 следующая глава