Слово Твое - светильник ноге моей и свет стезе моей

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

EVANGELII MATVEJAN MÖDHE

KEN IISUS OM 11-12

Глава 11

Joan Valatajan küzund Iisusale

(Luk. 7:18-23)

1Konz Iisus oli andnu kaik nene nevondad kahteletoštkümnele openikale, hän läksi toižihe sen tahon lidnoihe opendamha i sanelemha hüväd vestid.

2Konz Joan kulišti türmas Hristosan tegoiden polhe, hän oigenzi kaht ičeze openikad3küzumaha: «Oled-ik sinä se, kudambale pidab tulda, vai tarbiž-ik meile varastada tošt?»4Iisus sanui heile: «Mängat i sanugat Joannale, midä kulet i näget:5
Sogedad saba nägun i rambičijad käveleba,
prokazas läžujad puhtastasoiš i kurdhod kuleba,
kollijad eläbzuba i gol'l'ad kuleba hüvän vestin!
6Ozav om se, ken ei hül'gäida uskondad minuhu.»

Iisus pagižeb Joan Valatajan polhe

(Luk. 7:24-35)

7Konz Joan Valatajan openikad läksiba, Iisus pagižeškanzi rahvahale Joannan polhe. «Midä tö mänit kacmaha rahvahatomha maha? Rogod-ik, kudambad tullei likutab?8Vai midä mänit kacmaha? Čomin sädatadud mest-ik? Ei, ken čomin sädase, sen tö löudat kunigahan kodiš!9Vai midä mänit kacmaha? Ei-ik Jumalan sanankandajad? Ka, minä sanun teile: hän om enamb mi Jumalan sanankandai.10Hän om se, kenen polhe om sanutud Pühiš Kirjutusiš:
— Minä oigendan vestinkandajan edel sindai,
hän vaumištab ten sinun edes.
11Todeks sanun teile: kaikes rahvahan rodus ei olend nikeda surembad Joan Valatajad, no taivhan valdkundas kaikid penemb-ki om suremb mi hän.12Joan Valatajan päivišpäi i neche aighasai taivhan valdkundad vaste libudas toraha, i libujad tahtoiba vägel tabata sidä ičeleze.13Kaik Jumalan sanankandajad i käskišt Joannahasai oma endustanuded necen valdkundan polhe,14i hot' uskkat, hot' algat, Joan om-ki Ilja, kenele pidi tulda.15Kenel oma korvad kulda, ka se kulgaha!

16Ka mitte nügüdläine rahvaz om? Hö oma kuti lapsed, kudambad ištuba irdal i kidastaba ičeze sebranikoile,17sanuden: ‘Mö vändim teile fleital, no tö et kargaidanugoi. Mö laskim teile voikuid, no tö et voiknugoi.’18Joan tuli, hän ei sö i ei jo, i rahvaz sanub: ‘Hänes om paha heng.’19Mehen Poig tuli, hän söb i job, i rahvaz sanub: ‘Mitte hän sömar' i jomar' om, maksunkeradajiden i grähkhižiden sebranik!’ No melevuz' nägub todeks melevuden tegoišpäi!»

Iisus lajib Galilejan lidnoid

(Luk. 10:13-15)

20Sid' Iisus lajiškanzi nenid lidnoid, kus hän oli tehnu äjid ičeze suriš tegoišpäi, sikš ku hö ei käraudanus grähkišpäi:

21«Voi sindai, Horazin! Voi sindai, Vifsaida! Ku nene sured tegod, kudambad minä tegin teiden irdoil, olnuiži tehtud Tiras i Sidonas, niiden eläjad jo amu ribuiš i tuhkad päs oližiba käraudanus grähkišpäi.22Minä sanun teile: Tirale i Sidonale sudanpäivän linneb kebnemb mi teile.23I muga sinä, Kapernaum, libutadud taivhazesai, linned tactud surman valdkundaha. Ku sured tegod, kudambad tehtihe sinun irdoil, oliži tehtud Sodomas, se seižuiži völ tämbei-ki.24Minä sanun teile: Sodoman male sudanpäivän linneb kebnemb mi sinei.»

«Tulgat minunnoks i lebaikatoiš»

(Luk. 10:21-22)

25Necen aigan Iisus pagižeškanzi: «Minä ülenzoitan sindai, Tatam, taivhan i man Ižand, sikš ku sinä oled peitnu nene azjad melekahišpäi i openuzišpäi, a avaidanu ned lapsenmeližile.26Ka, Tatam, mugoine oli sinun hüvä taht.

27Minun Tat om andnu kaiken minei, i niken toine ei tunde Poigad, vaiše Tat, i niken toine ei tunde Tatad, vaiše Poig i se, kenele Poig tahtoib avaita necen.

28Tulgat minunnoks kaik tö, ked radat i kandat kormad. Minä andan teile lebun.29Otkat minun kandmine ičetoi hardjoile i opekatoiš minai: minä olen hüväsüdäimeline i kundlijaine. Muga teiden heng löudab lebun.30Minun kandmine om hüvä kantta i minun korm om kebn.»


предыдущая глава Глава 11 следующая глава