Выбрать язык
Книги Ветхого Завета
Книги Нового Завета
с русским текстом1žandan sana tuli Jonale toižen kerdan:
2«Libu, mäne Nineviaha, sihe surhe lidnaha, i sanele sigä pühid vestid, miččid minä sinei olen käsknu».
3I libui Jona, läksi Nineviaha Ižandan sanan mödhe. Ninevia oli sur’ lidn Ižandan edes: koumen päivän matkan pitte.
4Käveleškanzi Jona lidnadme, äjak voi mända ühtes päiväs, i saneli pühid vestid, pagištes: «Völ nel’l’kümne päiväd, i Ninevia muretas».5Ninevian eläjad uskoškanziba Jumalaha, tegiba pühän, kärauzihe havadsobihe, kut sured muga pened-ki.
6Ku nece sana tuli Ninevian kunigahale, hän libui valdištmespäi, ruši ičeze kunigahan sädod, kärauzihe havadsobihe i ištuihe tuhkaha.7Hän sanui koval änel Ninevias ičezespäi i hänen vel’možišpäi: «Algat mehed i mugažo kodiživatad – härgad dai lambhad – sögoi nimidä, algat kävugoi omaluižel, algat jogoi vet.8Käraukatoiš kut mehed, muga kodiživatad-ki havadsobihe, kidastagat surel änel Jumalad, käraukatoiš polhe ičeiž pahoiš i vägivaldaližiš tegoišpäi, miččed redustaba teiden käded. 9Ken tedab, voib olda, Jumal völ tegeb parembad i käraudase teihe vihan leskusišpäi, i mö em kolgoi».
10Konz nägišti Jumal heiden tegod, miše hö kärauzihe ičeze pahas tespäi, i Jumalale tegihe žal’ heid heiden ozatomudes, miččen polhe hän sanui, miše oigendab heiden päle i ei tegend sidä.
Глава 3