1Pajo. Korejan poigiden psalm. 2Sur’ om Ižand, ülenzoitkat händast! Hän eläb ičeze lidnas, ičeze pühäl mägel. 3Korged da čoma, kaiken man ihastuz om Sionmägi, sen pohjoižpolel om suren kunigahan lidn. 4Jumalad tetas hänen horomoiš, kut vahvad tuged.
5Ku kunigahad kerazihe ühthe da tuliba sinna, 6ka hö nägištiba sen, čududelihe, pöl’gästuiba i pästiba pagod. 7Pöl’gästuz sebazi heid, mokad, kut akal lapsen sades. 8Päivnouzman tulleil sinä murenzid Farsisan laivad. 9Min kulim mö, ka sen nägištim vägiden Jumalan lidnas, meiden Jumalan lidnas. Jumal pidäb sen igän vahvan.
10Minun Jumal, mö meletam sinun armoiš sinun pühäkodiš. 11Minun Jumal, man agjoihesai kulub sinun nimi da ülenzoituzpajo sinei. Sinun oiged käzi om täuz’ tozioiktut. 12Olgha ihastusiš Sionmägi, libugaha iloäned Judan lidnoiš. Sinun sud om oiged, Sur’ Sünduižem.
13Mängat, astkat Sionas ümbri, lugekat sen bašn’ad. 14Homaikat tarkas sen lidnanseinäd, kackat tarkas sen pertid, miše voižit starinoita tulijoile sugupol’vile, 15sikš ku nece Jumal om meiden Jumal igäks kaikeks, hän linneb ohjandajan ani meiden surmhasai.