Davidan psalm. 1Minä pajatan armoiden da oiktan sudan polhe. Sinei, Sur’ Sünduižem, minä pajatan ülenzoitust. 2Minä tahtoin meletada toden ten polhe: Konz sinä tuled minunnoks? 3En kacu nimihe, mi om lähtnu pahaspäi, minä en navedi kelastandradod, se ei tartu minuhu. 4Manituzmeled olgha minuspäi edahan, pahudes en tahtoi kulda-ki. 5Ken peitoiči kelastab läheližes, sen minä küksen. Korgednenašt da kovasüdäimelišt minä en tirpaška.
6Keda lugen tozioiktaks, heid otan rindale. Ken eläb oiktad elod, se linneb minun käskabunikan. 7Ei eläška minun pertiš, ken punob peitmanitesid, kelastai algha jägoi minun sil’miden edehe. 8Aighomendesespäi zavodin veda kadogehe kaik man jumalatomad. Minä küksen kaik värudentegijad Ižandan lidnaspäi.
с русским текстом