Выбрать язык
Книги Ветхого Завета
Книги Нового Завета
с русским текстом1Zakon on tulieloin hyvyzien kuvahaine. Se kuvahaine ei ole iče hyvyöt. Sikse Zakon nikui ei voi joga vuottu tuodavil yksil samazil žertvoil luadie ihan hyväkse niilöi, kudamat tullah Jumalan edeh.2Eiga jo heitettänys niilöin tuondu, gu kai sluužbas olijat jo oldus puhtastuttu kerran ilmazekse ijäkse, i hyö ei tundiettas omas henges nimittumua riähkiä.3No žertvat joga vuottu mustoitetah riähkis,4sendäh gu häkkilöin da kozlien veri ei voi piästiä ristikanzua riähkis.5Sendäh Hristos sanou muailmah tulles:
Žertvoi da lahjoi Sinä et tahtonuh,
no rungan Minule luajiit.6Poltožertvat da riähkien täh annetut žertvat
ei oldu Sinule mieldy myö.7Sit Minä sanoin: Kačo, Minä tulin
täyttämäh Sinun tahtuo, Jumal,
muga kui on kirjutettu kniigas Minuh niškoi.
8Enzimäi Hristos sanoi: «žertvoi da lahjoi, poltožertvoi da riähkien täh annettavii žertvoi Sinä et tahtonuh, net ei oldu Sinule mieldy myö», hos Zakon käsköy niilöi tuvva.9No jälles sidä Häi ližäi: «Kačo, Minä tulin täyttämäh Sinun tahtuo.» Nenga Häi kumuau net käskyt, gu panna sijah Jumalan tahto.10Tämän tahton mugah meidy on puhtastettu riähkis kerrallizel žertval, konzu Iisus Hristos andoi oman rungan.
11Joga pappi joga päiviä seizou vedämäs sluužbua da tuou kerdu kerral net samazet žertvat, kudamat nikonzu ei oteta iäre riähkii.12A Hristos andoi rahvahan riähkis yhten žertvan, oman hengen, i sit istuihes ilmazekse ijäkse Jumalan oigiele čurale.13Sie Häi vuottau, kuni Hänen vihaniekkoi pannah Hänen jalloin alle.14Häi jo yhtel žertval ilmazekse ijäkse puhtasti riähkis net, kudamat Häi jiäksiy Jumalale.15Sih niškoi sanelou meile i Pyhä Hengi. Enzimäi Häi sanou:16
- Tämän sovun Minä luajin heijänke
nämien päivien jälles, sanou Ižändy:
panen Minun zakonat heijän sydämih,
kirjutan net heijän mielih.
17Sit vie sanou:
- Heijän riähkii da pahoi ruadoloi
en musta enämbi.
18A kus riähkät on prostittu, sie riähkien täh ei pie tuvva žertvua.
19Ga sit, vellet, myö voimmo rohkieh mennä Kaikispyhimäh, sendäh gu Iisus andoi oman veren20da muga avai meile uvven, elaigah vedäjän dorogan. Se dorogu menöy keskuszuavesin - Hristosan rungan - kauti.21Meil on suuri ylimäine pappi, kudaman käzih on annettu kai Jumalan taloi.22Ga astukkuammo sit Jumalan edeh puhtahal sydämel, tävven uskonke, syväin pirskutettu puhtahakse hengen viäryös da rungu pesty puhtahal viel.23Myö sanommo: Myö nad'eičemmokseh. Ga sit pyzykkiämmö lekahtamattah sit nad'oužas, sikse gu meil on surematoi uskalmon andai.24Piekkiämmö huoldu toine toizes, työnnytäkkiämmö toine tostu suvaičendah da hyvih ruadoloih.25Meil ei pidäs hyllätä uskojien kanzukunnan yhtehizii kerävyndöi, kui on harjavuttu erähät, a pidäs kehittiä toine tostu sidä enämbäl, midä lähembi nägyy Ižändän päivän tulo.
26Gu opastuhuu tundemah toven, myö yksikai omal himol luajimmo riähkiä, ga sit ei ole nimittumua žertvua meijän riähkien prosken'n'akse.27On vai varattavu suvvon vuotandu da vihažu tuli, kudai lainuou Jumalan vastustajii.
28Gu kentahto hylgiäy Moisein Zakonan, händy žiälöiččemättäh suuditah surmah, sih pidäy vai kahten-kolmen ristikanzan sana, kudamat omin silmin nähtih.29Duumaikkua iče, kui äijiä enämbäl maksau nakažie sidä, kudai polgou jalgoih Jumalan Poijan, ei pie pyhänny sovun verdy, kudamal on iče puhtastettu, da huiguau armon Hengie!30Myöhäi tunnemmo Hänen, kudai sanoi:
- Minun on tazuandu,
Minä maksan,
da vie sanoi:
- Ižändy rubieu suudimah omua rahvastu.
31Varaittau puuttuo elävän Jumalan käzih!32Mustoitakkua teijän mennyöt päivät, konzu työ vaste piäzittö valgieh. Silloi työ tirpittö gor'ua, no kestittö.33Konzugo teidy niäritettih da muokattih kaččojien nagrettavakse, konzugo olitto niilöin rinnal, kudamii sežo muga pahoi piettih.34Työ žiälöičittö kiinipanduloi, työ hyväl mielel vastaitto sengi, konzu tuldih da otettih teijän elot, työ tiezittö, teil on parembi bohatus, kudai ei hävie.
35Ga sit älgiä hylläkkiä rohkevuttu, sit rohkevuos työ suatto suuren palkan.36Teile pidäy tirpandua, gu täyttiä Jumalan tahto da suaja se, mi on uskaldettu.37Onhäi Pyhis Kirjutuksis sanottu:
- Pidäy vie kodvaine vuottua, pikoi kodvaine,
sit tulou se, kudamal pidäy tulla,
Häi ei vitkittele.
38Oigei eläy uskol,
a gu häi kiändynöy iäre,
Minä en mielly häneh.
39Myö emmo ole niilöi, kudamat kiännytäh iäre i hävitäh, olemmo net, kudamat uskotah i sil piästetäh oma hengi.
Глава 10