Выбрать язык
Книги Ветхого Завета
Книги Нового Завета
с русским текстом1Ga sit sinägi, poigani, sua vägie Hristosan Iisusan hyvyös.2I kai, midä kuulit minuspäi äijien rahvahien aigua, sanele ielleh suremattomile ristikanzoile, kudamat voijah opastua muidu.3Ota sinägi oma vuitti vaivois, kui Hristosan Iisusan puoleh putin toruaju.4Nimittuine toruaju ei sivo iččie elaijan jogapäiväzih dieloloih, gu tahtonou olla mieldy myö omale piälliköle.5Ei ni borčuiččii sua voittajan venkua, gu ei borčuinne zakonoi myö.6Muanruadajal, kudai ruadau higi očas, pidäy enzimäzenny suaja oma oza pellon uudizes.7Duumaiče, midä sanoin! Taivahalline Ižändy andau sinule ellendysty kaikkeh.8Musta Iisussua Hristossua, Davidan jälgipolvie, kudai nostatettih kuollielois, kui on opastettu minun saneltus jevangelies.9Sen jevangelien täh minä näin vaivua da olen čieppilöis gu pahanruadai, no Jumalan sana ei ole čieppilöis.10Sikse minä kestän kai Jumalan vallittuloin täh, gu hyögi suadas piäzendy, kudaman andau Hristos Iisus, da sen piäzendänke suadas ilmanigäine kunnivo.11Uskottavu on sana:
Gu myö kuolimmo Hänenke,
sit Hänenke i elämmö,12gu kestämmö,
rubiemmo pidämäh valdua Hänenke.
Gu kieldävymmö Hänes,
Häi kieldävyy meis.
13Gu myö emmo olle suremattomat,
Häi on surematoi,
eihäi Häi voi mennä iččiedäh vastah.
14Tädä juohtuttele kaikile da sano heile vagavah Jumalan ies, gu ei riijeltäs sanoin täh. Sit ei tule nimidä hyviä, a se roih kuulijoile pahakse.15Pane kai väit sih, gu ozuttua iččie Jumalan ies moizennu ruadajannu, kudamah voibi uskuo, kudai ei huijustelei omua ruaduo da kudai hyvin opastau toven sanua.16Vältelei jumalattomis da tyhjänpäiväzis paginois, sendäh gu niilöin pagizijat mennäh jumalattomuos ainos vai loitomba.17Heijän opastandat levitäh gu ruakku rungas. Heijän joukos ollah Imenei da Filit,18kudamat hairottih toves, gu sanotah, buite kuollieloisnouzendu jo oli. Nenga hyö murendetah erähien uskon alustan.19No Jumalan pandu luja alustu seizou, i sih alustah on kirjutettu nämä sanat: «Ižändy tundou omii» da «Kiännykkäh iäre viäryös jogahine, ken mainiččou Ižändän nimie.»
20Suures talois on ei vai kuldastu da hobjastu ast'ettu, a on puus dai saves luajittuu. Yksii pietäh parembinnu, a toizii - prostoloinnu.21Ken puhtastau iččie kaikis niilöis pahuzis, häi roih gu parembi ast'e, pyhä da ižändäle pädii, valmis kaikenjyttymäh hyväh ruadoh.22Sikse pagene nuoren ijän himolois, da eči oigiedu elaigua, uskuo, suvaičustu da rauhua yhtes niilöinke, kudamat puhtahas sydämes kučutah abuh Ižändiä.23Älä seguo hajuttomih da tyhjih kiistoih. Iče tiijät, net tuvvah riidua.24Ižändän ruadajal ei sua riijellä, hänel pidäy olla hyväsanazennu kaikkienke, maltua opastua da kestiä kai tuskevumattah.25Hänel pidäy hyväl sanal kohendua vastustajii. Toinah Jumal andau heile mielenmuutoksen i hyö tiijustetah tozi.26Sit hyö tostetahes da piästäh pahalazen verkolois, kudamih häi heidy tabai iččeh tahtuo täyttämäh.
Глава 2