Выбрать язык
Книги Ветхого Завета
Книги Нового Завета
с русским текстом12 I rodieu muga: konzu Minä, Ižändy, täytän kai ruavot Sional da Jerusalimas, Minä kyzyn čotan Assirien tsuaril hänen tyhjäs löyhkämizes da hänen silmien ylbies läpetykses.13 Häi sanoi:
«Käin väil da viizahuol minä luajiin tämän,
sikse gu olen mielevy.
Minä siirin rahvahien rajat,
minä kiškoin ičele heijän elot,
minä kui suuri lykkäin vallasolijoi prestoloilpäi.
14 Minun käzi otti rahvahien elot
kui otetah pezät;
i muga kui kerätäh niih jiännyöt jäičät,
muga minä otin kaiken muan,
i niken ni siivii ei lekahuttanuh,
eigo avannuh suudu, eigo vingahtannuhes».
15 Voibigo kirves ylbeillä sen ies, ken sil halguau?
Vai pila ylbeilöy sen ies, ken sidä vedäy?
Nouzougo pletti sidä vastah, ken sidä nostau!
Vai keppi nouzou sidä vastah, ken ei ole puu!
16 Sendäh Ižändy, Vägilöin Ižändy työndäy laihtundan
sen muan lihavien piäle,
i Assirien kuuluzien keskes sytyttäy tulen kuin tulipalon.
17 Izrail՚an Valgei rodieu tulekse,
Hänen Pyhä – tulen kielekse,
kudai syöy da poltau hänen piidoituhjot
dai ohtoit yhtes päiväs,
18 i hävittäy hyvät mečät dai savut,
nimidä eläviä ei jiä sinne,
i se mua rodieu voimatoi gu kuolemas olii.
19 Puudu meččäh jiäy muga vähä,
ga lapsigi net lugou.
20 Sinä päivänny eloh jiännyöt Juakoin taloin izrail՚alazet ei enämbiä uskota niih painajih, a pannah kai usko Ižändäh, Izrail՚an Pyhäh, kaikel sydämel.
21 Jiännyöt kiännytäh järilleh, Juakoin jiännös,
Vägevän Jumalalluo.
22 I hos sinul, Izrail՚, olis rahvastu kui hiekkua meren rannal,
vai jiännös heis kiändyy da jiäjäh.
Hävitys on pandu,
se tulou, se on täyzi tozi.
23 Sen luadiu Ižändy, Vägilöin Ižändy luadiu hävityksen
kaiken muan piäl.
24 Sikse nenga sanou Ižändy, Vägilöin Ižändy: «Rahvas Minun, kudai elät Sional, älä varua Assurua. Se lyöy sinuu pletil, nostau kepin sinule vastah, kui luadii kerran Jegiptu.25 Vie vähäine, ylen vähäine, dai lopeh Minun viha, Minun taba kiändyy heijän hävittämizeh.26 Vägilöin Ižändy nostau pletin händy vastah da lyöy, kui löi Madiamua Orivan kallivolluo; Häi oijendau kepin merele piäle, kui nosti sen ammui Jegiptan piäle.
27 Tulou päivy: sinun hardieloil pakkuu hänen takku,
sinun niškas pakutah sidiet,
sidiet katketah rahvahan kyllyös».
28 Hyö tullah Ajafah,
astutah Migronas siiriči,
Mihmasah jätetäh omat riet,
29 astutah orros poikki, yövytäh Gevas.
Rama särizöy, Saulan Giva pagenou.
30 Ulvo omal iänel, Galiman tytär,
anna kuulou sinuu Lais, anna kuulou kurju Anafof!
31 Madmena pageni, Geviman rahvas ečitäh peittuo.
32 Vie päivän vihamies seizou Novis
da säräittäy kulakkua Sionan mäile,
Jerusaliman mättähäh päi.
33 Sit Ižändy, Vägilöin Ižändy srašnoil väil katkou oksat puulois,
ylbiet omal suuruol puut rodieu leikattu,
korgiet – kuattu muah.
34 Sagei meččy kuatah kirvehil.
Kaikenvaldazen ies kuaduu Livan.
Глава 10