Your word is a lamp to my feet

Библия на финно-угорских языках



Библия

Выбрать язык

Книги Ветхого Завета

Книги Нового Завета

предыдущая главаследующая главас русским текстом

SOLOMONAN SANANPOLVIEN KNIIGU

Lugu 23

Pitkembät sananpolvet elaijan eri kohtih


1Konzu istuttos syömäh suuren miehenke,
sit hyvin kačo, midä on sinul ies,
2vastusta omua keroidu,
gu ollet ahnas.
3Älä ihastu hänen magieloi syömizii,
net ollah muanittajat.

4Älä huoli sit, kui suaja eluo,
hylgiä moizet mielet.
5Vai kačahtattos bohatukseh – sidä jo ei ole,
se luadiu ičele siivet da, kui kotku, lendäy taivahah.

6Älä syö kadehtijan talois
älägo ihastu hänen hyvii syömizii.
7Mittumat on hänen mielet, moine häi iče on.
«Syö da juo» – sanou häi sinule,
a syväin hänen ei ole sinunke.
8Kuduan palazen syöt, sen oksendat,
i hyvät sanat sinun mennäh tyhjäh.

9Tyhjy on paista vähämielizenke,
häi paheksiu sinun viizahii sanoi.

10Älä siirä ammui panduu mežua,
älä mene armoittomien pellole.
11Heijän Puolistai on ylen vägevy,
Häi rubieu puolistamah heidy sinuu vastah.

12Kiännä syväin opastundah,
a korvat viizahah sanah.

13Älä jätä poigua opastamattah.
Gu opastannet händy rozgal, häi ei kuole.
14Sinä opastat händy rozgal
da pellastat hänen hengen surmas.

15Poigu minun! Gu sinun syväin roinnou viizas,
minun syväin pidäy iluo.
16Hyvä mieli täyttäy minun vačan,
konzu sinun suu rubieu pagizemah tottu.

17Älä kadehti niidy, ket eletäh riähkis,
elä kai päivät Ižändän varavos,
18sikse gu sinul on tulii aigu,
sinun usko ei ole kaimattu.

19Kuundele, poigu, da ole viizas,
ohjua syväin oigiele dorogale.
20Älä yöksy juomariloin joukkoh,
älä istu lihapuan rinnal.
21Humalniekku da syömäri köyhtytäh,
unikuha uinuou ribuloih.

22Kuundele omua tuattua, häi sai sinuu,
älä halveksi muamua, konzu häi vahnanou.
23Osta tozi, älä myö
viizahuttu, opastandua da mieldy.
24Putin poigu on tuatan ilo,
hyväs mieles on se, ken sai mielevän poijan.
25Anna sinun tuatto pidäy hyviä mieldy,
anna iloičeh sinun muamo, kudai sinuu sai.

26Poigu! Anna sinun syväin minule,
anna sinun silmät kačotah minun dorogah,
27sikse gu karguaju naine on syvä haudu,
vieras akku on ahtas kaivo.
28Häi gu rozvo istuu peitos
da ližiäy rahvahien keskeh pahanluadijoi.

29Ken ulvou? Ken iändäy?
Kel on riidu? Kel on gor՚a?
Kel on ruanat viäryöttäh? Kel on tuliruskiet silmät?
30Niil, kuduat hätken istutah viinumal՚l՚anke,
ket ečitäh sevoitettuu viinua.
31Älä kačo, mittuine ruskei on viinu,
kui se läpettäy mal՚l՚as,
kui kebjiesti se menöy.
32Jällespäi se purou gu mado,
n՚uokkuau kui paha vilizii.
33Sinun silmät ruvetah kaččomah vierahih akkoih,
sinun syväin sanou pahua.
34I sinä roittos gu maguaju meren keskel,
gu mačtan n՚okas maguaju.
35[Sit sinä sanot:] «Minuu perrettih, ga ei olluh kibei,
ähkittih, ga en kuulluh.
Konzu havačun, myös rubien eččimäh sidä».

предыдущая глава Глава 23 следующая глава