1Pajojoukon ohjuajale. Pajatetah kui «Liilijat». Davidan psalmu. 2 Piästä minuu Jumal! Viet nostah minule kulkuh suate. 3 Minä uppoin syväh mudah, jallat ei tävvytä pohjah. Minä puutuin syväh vedeh, virdu vedäy minuu. 4 Minä väzyin kirguo, keroi minun kuivi, silmien ies hämärdyi Jumalua vuottajes. 5 Enämbi migu tukkua piäs minul on niidy, ket viäryöttäh vihatah minuu. Vie vägevembikse roittih minun vihaniekat, kuduat tahtotah hävittiä minuu. Kui minä voin andua järilleh sen, midä en varrastannuh? 6 Jumal, Sinä tiijät minun hairehtukset, minun riähkät ei ole peitetty Sinus. 7 Ižändy, Vägilöin Jumal! Anna ei puututa minun täh huigieh net, ket uskotah Sinuh. Anna ei minun täh puututa nagrettavakse net, ket ečitäh Sinuu, Izrail՚an Jumal. 8 Sinun täh minä näin huigiedu, Sinun täh minul pidäy ruskota. 9 Minä rodiimmos vieras omile vellile, minun muaman poijat ei tundieta minuu. 10 Kiivahus Sinun kodii puolistajes syöy minuu, i Sinuu kiruojien pahat sanat langetah minun piäle. 11 Minä itkin da pyhitin, no sengi periä minuu nagrettih. 12 Minä selgiin piikoisobih, no rodiimmos heijän sananpolvekse. 13 Linnan veräipieles istujat paistah minuh näh, viinanjuojat pajatetah minuh näh. 14 No minä molimmos Sinule, Ižändy, pädeväl aijal. Kuule minuu Sinun suuren hyvyön täh! Onhäi Sinun annettu piäzendy tovelline. 15 Nosta minuu muvas, ku en uppuos, piästä minuu vihaniekkoin käzis da syvis vezis. 16 Vezivirdu anna ei tembua minuu, syvys anna ei lainuo minuu, pohjatoi kublu anna ei salbavu minun piäl. 17 Kuule minuu, Ižändy! Onhäi Sinun hyvys suuri. Kačahtai minuh päi, Sinä suuren armon andai. 18 Älä peitä silmii Omas käskyläzes! Minä olen hiäs, teriämbi tule abuh. 19 Lähene minuh, lunnasta minun hengi, piästä minuu minun vihaniekkoin täh. 20 Sinä tiijät, kui minuu huijatah, näit minun huiguamizet dai nagramizet, minun ahtistajat ollah kai Sinun ies. 21 Huiguamine murdi minun syväimen, i minä voivuin. Vuotin žiälöičendiä, no sidä ei olluh, vuotin urostajii, no en löydänyh. 22 Vihaniekat pandih sappii minun syömizeh, juotattajes juotettih minuu uksusal. 23 Anna heijän syöndystola roihes heile verkokse, a pruazniekkustola – rijakse. 24 Anna sovetah heijän silmät, ku ei nähtäs, anna heijän sivut roijah väittömikse. 25 Kua heijän piäle Sinun tavan mal՚l՚u, anna Sinun vihan tuli suau heidy käzih. 26 Anna tyhjikse roijah heijän eländysijat, anna heijän stuanulois ei rodei eläjiä. 27 Hyö painetah sidä, kuduadu Sinä löit, ližätäh tuskua sille, kuduadu Sinä satatit. 28 Pane heile viärytty heijän viäryön piäle, älä anna heile piästä oigiekse Sinun ies. 29 Anna roijah hyö pyhkityt iäre elaijan kniigas, anna heijän nimii ei kirjuteta oigeimielizien nimien rinnale. 30 A minä olen kurju, olen suuris tuskis. Sinun abu, Jumal, piästäy minuu. 31 Minä rubien ylendämäh Jumalan nimie pajoloil, kiitändyvirzil rubien nostamah Händy. 32 I se roihes enämbäl mieldy myö Jumalale, migu häkki, migu häkäččy sarvien da sorkienke. 33 Sanankuulijat nähtäh tämä da ihastutah. Elavuu niilöin syväin, kuduat ečitäh Jumalua. 34 Jumal kuulou köyhii, Häi ei hylgiä Omii kiinniotettuloi. 35 Ylendettähes Händy taivahat dai mua, meret dai kai, mi niilöis liikkuu. 36 Jumal piästäy Sionan, nostau uvvessah Juudan linnat. Sie ruvetah elämäh Hänen rahvas, hyö otetah se mua omakse. 37 Hänen käskyläzien jälgipolvet suahah se jälgiperäkse, Hänen nimen suvaiččijat voijah eliä sie.