1Pajojoukon ohjuajale. Pajo. Nostakkua iloiäni Jumalale, kai muan eläjät! 2 Pajatakkua Hänen nimen kunnivos, kiittäkkiä da ylendäkkiä Händy. 3 Sanokkua Jumalale: Mittuine varattavu olet Sinä Omis ruadolois! Sinun suuren väin täh vihaniekat painutah muah Sinun ies. 4 Kumardakkahes kai mua Sinule, pajatakkah Sinule, pajatakkah Sinun nimele, Ylimäine. 5 Tulgua da kaččokkua Jumalan ruadoloi. Kukastu kummua Häi pidi ristikanzoile. 6 Meren Häi muutti kuivakse muakse, joves poikki rahvas astuttih kuivin jalgoin. Sendäh myö piemmö iluo Hänes. 7 Omal väil Häi pidäy valdua ilmazenijän, Häi pidäy silmäl muailman rahvahii. Anna niken ei nouze Hänen valdua vastah. 8 Ylendäkkiä meijän Jumalua, kai rahvahat, anna kuulutah kaikkiel kiitändysanat Hänele! 9 Häi andau meijän hengele eliä, jalloile ei anna häilähtiäkseh. 10 Sinä opiit meidy, Jumal, sulatit meidy, kui sulatetah hobjua. 11 Sinä tabait meidy verkoh, panit čiepit meijän sivuloile. 12 Sinä annoit ristikanzoile ajua meis piäliči, myö menimmö tules dai vies läbi, no Sinä piästit meidy välläle. 13 Minä tuon Sinun pyhäkodih poltoverhat, minä täytän uskalmot, 14 kudamat minun suu Sinule andoi, kudamat minun kieli sanoi hiäs olles. 15 Minä tuon Sinule verhakse lihavii lambahii, poltan boššiloi hyväle tulijakse verhakse, minä varustan Sinule häkkii da kozua. 16 Tulgua da kuunnelkua kaikin, ket varuatto Jumalua, i minä sanelen teile, midä Jumal minule azui. 17 Minä kirruin Händy abuh, i minun kieleh tuli ylendyspajo. 18 Gu minul syväimes ollus pahus, Ižändy ei kuullus minuu, 19 no Häi kuuli minuu, otti vardeh minun malitun. 20 Ylendetty olgah Jumal, kudai ei kieldävynnyh minun malitus, eigo ottanuh minus Omua armuo.
с русским текстом