1Pajojoukon ohjuajale. Davidan psalmu pajatettavakse. 2 Sinuu, Jumal, kiitetäh Sional, Sinule annetah uskalmot Jerusalimas. 3 Sinä kuulet malitun. Sinun luo tullah kai rahvas. 4 Meijän riähkät ollah ylen jygiet, no Sinä prostit meile meijän pahat ruavot. 5 Ozakas on se, kenen Sinä valličit da lähendit Iččeh, ku häi eläs Sinun pyhäkoin pihois. Syötä meidy kylläl Sinun koin hyvyzil, Sinun pyhäkoin pyhyöl. 6 Jumal, meijän Piästäi, oigies suvvos varattavu, kuule meidy! Sinuh luotetah kai muan agjat da loittozet meren rannat. 7 Omal väil Sinä nostit korgiet mäit, Sinun käis on valdu dai vägi. 8 Sinä azetit merien bauhun, aldoloin kohun da muailman rahvahien hälyn. 9 Muan agjoin eläjät pöllästytäh, ku nähtäh Sinun merkiruavot. Sinä nostatit huondeksen, luajiit ehtän Omakse kunnivokse. 10 Sinä piet huoldu muas, annat sil vihmua, luajit sen vil՚l՚ažakse. Jumalan jogi on täyzi vetty. Sinä kazvatat vil՚l՚at, moizekse Sinä luajiit muan. 11 Sinä valelet vavot, tazoitat kynnetyt pellot, pehmität net vihmupizaril, hyövytät muan, ku se andas uudizen. 12 Sinä čomendat kezän Sinun hyvyöl, Sinun jällil on kylläl eluo. 13 Tyhjy mua peittyy vihandal, mättähät kattavutah ilol. 14 Niityt ollah tävvet karjua, a lagevot peitytäh vil՚l՚oin al. Kai mua kirguu hyväs mieles da pajattau.
с русским текстом