1Davidan pajo. Jumal, kačo da vardoiče minuu, Sinuh minä hengästelemmös. 2 Minä sanon Ižändäle: «Sinä olet minun Ižändy, Sinule ei pie minus nimidä». 3 Muan piäl olijoih pyhih ristikanzoih, niilöih Sinun kummanhyvih minä olen ylen mieldynyh. 4 Äijy gor՚ua da tuskua roihes niilöile, kuduat juostah vierahile jumaloile peräh. Minä en valuta niilöile juonduverhakse verdy, engo mainiče niilöin nimie. 5 Ižändy, Sinä olet minun jälgiperä, Sinus suan syömizet dai juomizet, Sinun käis on minun oza. 6 Čoman muan minä sain vuitikse, hyvä jälgiperä on minule annettu. 7 Minä kiitän Ižändiä, Häi nevvou minuu, yölgi kuulen syväimes Hänen iänen. 8 Minä ainos näin Ižändiä iččeni ies. Konzu Häi on minus oigiel puolel, minä en häilähtäi. 9 Ilo on minul syväimes, ihastus on mieles, minun rungu rauhoittuu suojas, 10 gu Sinä et jätä tuonilmazih minun hengie, et anna Sinun pyhän ristikanzan rungale muuttuo muakse. 11 Sinä ozutat minule elaijan tien, Sinun silmien ies on loppumatoi ilo, Sinun oigies käis on ilmanigäine oza.
с русским текстом