1Matkupajo. Ižändy, musta Davidua, musta kai hänen gor՚at, 2 hänen, kudai uskaldi Ižändäle, andoi sanan Juakoin Vägeväle: 3 «En astu omah kodih, en mene omale magavosijale, 4 en anna undu silmile, en huogavuta silmyluomii, 5 kuni en lövvä sijua Ižändäle, eloisijua Juakoin Vägeväle». 6 Myö kuulimmo, se on Jefratas, lövvimmö sen Jariman peldoloil. 7 Lähtekkiämmö sinne, kus on Hänen eloisija, kumardakkummokseh Hänen jalgoin alustan edeh. 8 Nouze Ižändy, tule Omah eländysijah, Sinä dai Sinun väinlipas. 9 Sinun papit šuorittahes oigevuon sobih, Sinun pyhät nostettahes iloiäni. 10 Davidan, Sinun käskyläzen täh, älä hylgiä Sinun voijeltuu! 11 Ižändy andoi Davidale lujan sanan, kudamas Häi ei perävy: «Sinun jälgeläzen Minä panen sinun valduistuimele. 12 Gu sinun poijat novvetanneh Minun sobuu da käskylöi, kudamat Minä heile opastan, sit heijängi poijat ruvetah istumah sinun valduistuimel ilmazenijän». 13 Ižändy valličči Sionan, tahtoi sen Omakse eländysijakse: 14 «Tämä on Minun huogavundukohtu ilmazekseigiä. Tiä Minä elän, tänne Minä tahtoin. 15 Minä ozitan Sionua: sil ainos roihes syömisty, sen köyhile Minä annan kylläl leibiä. 16 Sen pappiloi Minä šuoritan piäzendäh, sen pyhät nostetah iloiäni. 17 Sie Minä uvvistan Davidan väin, sytytän lampun Omale voijeltule. 18 Hänen vihaniekkoi Minä šuoritan huigieh, a hänen piäs rubieu läpettämäh venču».
с русским текстом