Выбрать язык
Книги Ветхого Завета
Книги Нового Завета
с русским текстом1 Sih aigah, konzu sud՚d՚at *а oldih ižändänny Izrail՚as, rodih kerran nälgy heijän muas. Eräs mies lähti Viflejemaspäi silloi akanke da kahten poijanke elämäh Moavan muah.2 Miehen nimi oli Elimeleh, akan nimi oli Nuomu, heijän poigien nimet oldih Mahlon da Kiljon. Hyö oldih efratalazet Juudan Viflejemaspäi. Hyö tuldih Moavan muah da jiädih sinne elämäh.
3 Elimeleh, Nuoman mies, kuoli, häi jäi yksin kahten poijanke.4 Poijat otettih ičele moavalaizet mučoit, yhtel oli nimi Orpa, toizen nimi oli Ruut. Konzu hyö elettih sie läs kymmene vuottu,5 kuoltih Nuoman mollembat poijat, Mahlon da Kiljon. Muga Nuomu jäi yksin, menetti miehen dai poijat.
6 Nuomu piätti lähtie nevesköinke omah muah. Häi kuuli rahvahas: Ižändy pidi huolen omas rahvahas da andoi sille hyvän uudizen.7 Hänen mollembat neveskät lähtiettih hänenke. No jo matkas olles Juudan muah8 Nuomu sanoi heile. «Mengiä mollembat muamoloilluo. Olgah Ižändy armolline teidy vaste, kui työ olitto minun kuolluzii poigii vaste da minuu vaste.9 Gu työ mollembat löydäzittö Ižändän avul uvven miehen da suazitto turvan da ozan hänen levon al». Häi ukkai heidy, no hyö ruvettih itkemäh10 da sanottih: «Ei, myö tahtommo, gu sinä vedäzit meidy sinun oman rahvahalluo».
11-12 Sit Nuomu sanoi: «Mengiä järilleh, minun tyttäret! Mikse teil pidäs lähtie minunke? Minä olen jo liijan vahnu, en voi mennä nikelle miehele.13 Mengiä järilleh! Minä olen pahas mieles sentäh, gu työgi näittö gor՚ua, gu Ižändy nenga kovasti koittelou minuu».
14 Neveskät ruvettih vie enämbal itkemäh. No sit Orpa prosken՚n՚oikse ukkai muatkoidu, a Ruut ei tahtonuh erota Nuomas.15 Sit Nuomu sanoi: «Kačo, sinun käly lähti järilleh oman rahvahan da jumalan luo. Mene sinägi hänenke».16 No Ruut sanoi: «Älä pakota minuu eruomah sinus da lähtemäh iäre. Kunne menet sinä, sinne menen minägi, kunne jiät sinä, sinne jiän minägi. Sinun rahvas on minungi rahvas, sinun Jumal on minungi Jumal.17 Kus sinä kuolet, sie tahton minägi kuolta, sinne minuu anna pannah muah. Anna tazuau minule Ižändy nygöi i ainos, gu muu paiči surmua eroitannou minuu sinus».18 Konzu Nuomu ellendi, gu Ruut on lujah piättänyh mennä hänenke, häi ei sanonuh enämbiä nimidä.
19 Hyö lähtiettih yhtes da mendih Viflejemah. Heijän sinne tulduu linnas nouzi suuri häly, naizet kyzeltih toine toizel: «Eigo tai ole Nuomu?»20 No Nuomu sanoi heile: «Älgiä sanokkua minuu Nuomakse (se nimi tarkoittau ozakastu), sanokkua Marakse (ozattomakse), sentäh gu Kaikenvaldaine koitteli minuu kovasti.21 Minul oli kaikkie, konzu tiäpäi lähtin, a nygöi, konzu Ižändy toi minuu järilleh, ei ole nimidä. Mikse teil pidäs sanuo minuu Nuomakse, gu Ižändy iče kiändyi minuu vastah, Kaikenvaldaine andoi minun vuitikse ozattomuon».
22 Muga tuldih järilleh Viflejemah Nuomu da hänen moavalaine nevesky Ruut Moavan muaspäi. Oli algamas ozran leikkuanduaigu.
*а 1 1:1 Sud՚d՚at oldih Jumalan valliččemii kanzukunnan johtajii, kudamat johtettih da suudittih Izrail՚an rahvastu Jumalan Zakonan mugah.
Глава 1