Выбрать язык
Книги Ветхого Завета
Книги Нового Завета
с русским текстом1 Konzu Avramale oli yheksäkymmen yheksä vuottu, Ižändy jiäviihes hänele da sanoi: «Minä olen Kaikenvaldaine Jumal. Elä Minun silmis oigiedu elaigua.2 Minä luajin sovun sinunke i annan sinule ylen, ylen äijän jälgelästy.»3 Avram painui rožin muah, i Jumal sanoi:4 «Täs Minun sobu sinunke: sinä roittos äijien rahvahien kandutuatto,5 sinun nimi nygöi rodieu ei Avram, a Avraam*а, sikse gu sinuu Minä luajin monien rahvahien kandutuatakse.6 Minä annan sinule äijän jälgelästy: äijät rahvahat lähtietäh sinus, suaritgi lähtietäh sinus.7 Minä luajin Minun sovun Minun da sinunke, i jälles sinuu sinun jälgeläzienke rovus roduh, igäzen sovun sit, gu Minä roimmos sinun da jälles sinuu sinun jälgeläzien Jumal;8 i annan sinule da jälles sinuu sinun jälgeläzile tämän muan, kudual sinä olet nygöi tulolaine, kaiken Hanaanan muan ilmazekse ijäkse, i roimmos heijän Jumal.»
9 Jumal sanoi Avraamale: «No sinul sežo, a jälles sinuu sinun jälgeläzil rovus roduh, pidäy pyzyö täs sovus.10 Tämä on Minun sobu Minun da teijänke da sinun jälgeläzienke jälles sinuu, [rovus roduh,] kuduas teil pidäy pyzyö: anna rodieu teil ymbärileikattu kai miespuolizet rahvas.11 Leikakkua teijän ezinahku, i se rodieu Minun da teijän sovun merkikse.12 Kaheksandennu päivänny roindua myö anna rovus roduh rodieu teil ymbärileikattu joga poigulapsi, talois rodivunnuh dai vierasmualazel hobjuden՚gah ostettu, kudai ei ole sinun siemenes.13 Vältämättäh pidäy ymbärileikata talois rodivunnuh dai sinun hobjuden՚gah ostettu, i rodieu Minun sobu teijän rungas igäzenny sovunnu.14 A ymbärileikkuamatoi miespuoline ristikanzu, kel ei ole leikattu ezinahku [kaheksandennu päivänny], rodieu eroitettu omas rahvahas, häi rikoi Minun sovun.»
15 I vie Jumal sanoi Avraamale: «Täs lähtijen akkua sinun älä kuču Sarakse, hänen nimi roih Sarra.16 Minä hyvitän händy i annan sinule poijan hänes. Minä blahoslovin händy: äijät rahvaskunnat suajah algu hänes, hänes lähtietäh rahvahien suarit.»17 Avraam painui rožin muah, no iče muhahtih, gu duumaičči: «Voibigo sadavuodizele roija lastu? Voibigo Sarra, kuduale on yheksäkymmen vuottu, suaja lapsen?»18 I häi sanoi Jumalale: «Oh, gu hos Izmail vois eliä Sinun silmien ies!»19 Jumal sanoi Avraamale: «Ei, se sinun akku Sarra suau sinule poijan, i sinä annat hänele nimen Isakku*а. Minä luajin Minun sovun hänenke igäzekse sovukse [sit, gu Minä roimmos Jumalannu hänele, a] jälles händy hänen jälgeläzile.20 Minä kuulin sinun malitun Izmailasgi: Minä hyvitän händy, annan vägie hänen rovule, annan äijän jälgelästy. Hänes lähtöy kaksitostu kniäzii, häi rodieu suuren rahvahan kandutuatto.21 No sobu Minul rodieu Isakanke, kuduan Sarra suau sinule tulien vuon täl aigua.»
22 Nenga sanoi Jumal Avraamale da lähti.
23 Sinny päivänny Avraam ymbärileikkai ezinahkan omal poijal Izmailal i kaikil miehil, kuduat rodittihes hänen talois i kaikil den՚gah ostettuloil orjil – kaikil miehil talois. Häi luadii kai, kui käski Jumal.24 Yheksäkymmen yheksä vuottu oli Avraamale, konzu häi oli ymbärileikattu,25 a Izmailale, hänen poijale, oli kolmetostu vuottu.26 Yhtenny samannu päivänny oli ymbärileikattu Avraam i hänen poigu Izmail27 i kai miehet Avraaman talois, net, kuduat roindua myö kuuluttih sinne, i vierasmualazil ostetut orjat.
*а5 17:5 «Av» on tuatto, a «raam» ozuttau rahvahien suurdu luguu.
*а19 17:19 Nimi Isakku merkiččöy «häi nagrau». Kačo 17:17 da 18:12-15.
Глава 17